Ompun oksat

Jo muutamia viikkoja sitten leikkasin omenapuustani muutamia oksia maljakkoon. Kärsivällisesti jaksoin odotella oksien heräämistä ja nyt odotus palkittiin.

Useita kukkanuppuja alkoi pikku hiljaaa ilmestyä oksiin ja nyt kukat ovat kauniisti avautuneet. Nyt vain jännityksellä odotellaan omenapuiden kukintaa ulkona. <3

Omenapuiden leikkausta

Pihassani on kaksi omenapuuta. Toinen on ikivanha varmaankin pihan alkuperäispuustoa ja toinen on varmaan noin kaksikymmentä vuotias. Molempia leikkelin hieman. Vanhempi on hyvin korkea puu ja se saa olla lähinnä koristeena pihassa. Olen oikeastaan luovuttanut sen suhteen, koska siitä on enää mahdotonta saada leikkaamalla nättiä. Oksat ovat niin korkealla ettei mitkään omistamani tikkaat enää riitä. Tekee kyllä ihan hyvin omenoitakin, mutta kaikki pitää maasta poimia, kun oksistoon ei yltä mitenkään.

Leikkaaja tsuumailee minkä oksan poistaisi

Vanhemmasta puusta poistinkin lähinnä vain kaksi isoa oksaa jotka varjostivat pahiten tulevaa keittiöpuutarhaani. Ihan kauheasti vanhoja puita ei kerralla arvaa leikatakaan.

Omenapuun pitäisi olla niin harva että jalkapallon mahtuu kesällä heittämään läpi latvuston. Silloin se on riittävän valoisa ja ilmava. Myös kaikki suoraan ylöspäin ja alaspäin suuntautuvat oksat kannattaa poistaa. Sekä kaikki toisiaan hankaavat oksat.

Tästä lähtee nyt oksa

Mikään ihannepuu ei kyllä nuorempikaan omenapuu ole. Se toimii myös lasten kiipeilypuuna. Puussa roikkuu lasten sitomia köysiä. Yksi isäni kymmenen vuotta sitten laittama tukiköysi on myös kasvanut puun sisään.. Yksi iso oksakin repesi puusta viime kesänä, kun omenoita oli niin runsaasti ja lovi on nyt aikamoinen.

Nuorempaa puuta olen joskus käynyt aiemminkin leikkaamassa, kun puun omisti vanhempani. Se ei ole yhtä toivoton tapaus ja leikkauksen tulokseen olin ihan tyytyväinen. Sain esimerkiksi kaikki pahimmat ylöspäin suuntautuvat oksat poistettua. Haluan että puu pysyy matalana niin sitä on helpompi hoitaa ja omenoita poimia.

Vanhempi omenapuu

Taas tuli iso kasa oksaroskaa ja kohta ihmettelen mihin kaikki laitetaan.. Toki tässä on niin paksujakin että voi laittaa polttopuuksi.

Hieman haaveilen että varttaisin tähän nuorempaan puuhun muutamia eri lajikkeita, mutta kuinkahan ne pysyvät sitten puussa kun lapset kiipeävät siihen. Meneekö koko työ ihan hukkaan vaan.. Niin paljon haluisin pihaani sellaisen pienen omenapuun, jota voisin lähteä leikkaamaan kauniiksi. Mutta ainakaan vielä en ole keksinyt mihin sen oikein laittaisin.

Chilin taimet

Ostin puutarhamessuilta myös kaksi chiliä. Mieheni on tulisen ruuan ystävä ja kyllä itsellekin maistuu aika tuliset jutut. Chilit pääsivät nyt toistaiseksi majailemaan Ikeasta hankkimaani kasvihuoneeseen, johon ei toistaiseksi ole löytynyt muitakaan asukkaita.

Saa nähdä kuinka viljely onnistuu. Vielä olisi haaveissa hankkia muutama muukin lajike. Jos viljely onnistuu näillä ostotaimilla niin ensi kesäksi saatan laittaa itse siemenestä alkaen. Katsotaan nyt kuinka tähän touhuun jää koukkuun..

Tällaiset ovat hankkimani lajikkeet. Toivottavasti päästään kesällä maistelemaan!

Kierros puutarhassa

Pikainen kierros puutarhassa paljastaa sen jo heränneen.

Valkoisten krookusten rivistö hopeakuusen juurella on jo jaksanut aukaista kukkansa.

Alppiruusu Pohjolan tyttären luona majailevat krookukset vasta nostelevat päätään.

Narsissejakin näkyy jo maan pinnalla.

Jouluruusut ovat kaikki elinvoimaisen näköisiä ja jotakin uutta jo pilkistääkin lehtiruusukkeen keskeltä.

Lamoherukka työntää jo lehtiä hirveällä vauhdilla.

Kevätaurinko ja sadepisarat saavat ihmeitä aikaan. <3

Suunnitelmasta toteutukseen

Tässä suunnitelma aamulla.

Ja vihdoin kolmen tunnin puuhastelun jälkeen suunnitelma toteutuneena. Yhteensä 6,84 neliötä kasvatustilaa vihanneksia varten.

Kyllä mulla vaan on kätevä isäntä ja olin kyllä myös aika hyvä apuri! Nyt vaan mullan hankintaan, jotta kohta pääsee kylvämään!

 

Tällainen ruusukaarikin tuli ostettua Lidlistä. Maksoi 10 euroa, joten ei ollut hinnalla pilattu. Saa nähdä millainen rimpula on kun kokoaa sen. Tähän ei kuitenkaan tule kasvatukseen ruusut vaan ruusupapu. Toivon että tästä tulee hieno ruusupapu-portti kasvimaalle.

Tuoksuvatukan kuritus

Viikonloppuna käynnistyi operaatio tuoksuvatukan hävitys. Naapurin ja meidän rajalla on jo pitkään saanut rauhassa levittäytyä tämä tuoksuvatukka. Vanhempani ovat sen siihen laittaneet, koska se peittää rehevänä näkymän naapuriin ja on nopeakasvuinen. Kasvusto oli kokonaisuudessaan jo pari metriä leveä.

Mutta minäpä en tästä kasvista erityisemmin pidä ja niimpä saivat sakset laulaa. Poistin iso osan pöheiköstä leikkaamalla jokaisen verson niin läheltä maan rajaa kuin pystyin. Jätin vain pienen kaistaleen näkösuojaksi naapuriin. Pihaan tuli yli metri lisää tilaa!

Iso on roskakasakin, mutta onneksi on oksasilppuri. Nämä versot menevät mukavasti sieltä läpi. Haaveissa on että tässä tuoksuvatukoiden tilalla kasvaa joskus vadelmia. Mutta sitä ennen on edessä koko kesän taistelu uusia versoja vastaan jotka noista juurakoista nousevat Tätä taistelua en kuitenkaan aijo hävitä.

Orvokkeja ovenpielessäni

Orvokki tähtisilmä on ihastukseni suuri. Pienenpieniä valkokukkaisia löysin jo kotiin tuomisiksi.

Pääsivät ulko-oven pieleen amppeliin kasvamaan. Voi olla että päätyvät kukkapenkkiin siementämään sitten myöhemmin kesällä. Nyt saavat pikkuhiljaa totutella viileään ulkoilmaan. Aamulla ripustan ulos ja illalla otan kuistin suojiin lämmittelemään. Pienen totuttelun jälkeen uskallan jättää yöksikin ulos.

Ennen pääsiäistä istuttamani narsissit ovat edelleen loistokunnossa. Ensin nämäkin seilasivat ulkoa sisälle yöksi, mutta nyt ovat jo viikon olleet ympäri vuorokauden ulkona, kun kovimmat yöpakkaset ovat väistyneet.

Uusia kylvöjä

 

Uusia kylvöksiä tehtiin taas lasten kanssa. Nyt oli siemenet isoja, joten pieninkin pääsi mukaan hommiin. Kovasti oli innoissaan puuhastamme.

Isosisko näyttää mallia.

 

Kylvimme jättikurpitsaa, koristekurpitsaa sekä ruusupapua.

Jättikurpitsan siemenet

 

Ruusupapuja

 

Siemenet kylvettiin pieniin ruukkuihin ja ruukut aseteltiin muovisiin laatikoihin. Jättikurpitsalle ja koristekurpitsalle valittiin erilaiset ruukut, koska taimina niitä on hankala erottaa toisistaan.

 

Siemenet peiteltiin mullalla ja laatikoiden päälle laitettiin kelmua, jotta kosteus pysyy kylvöksissä. Nyt vain odotellaan jännityksellä kuinka monta taimea nouseen pintaan.

 

Mukuloita messuilta

 

Kummallisia kuivia häkkyröitä tuli ostettua. Näistä pitäisi tulla jaloleinikkejä. Hirveän vähän tuntuu ihmisillä olevan kasvatuskokemuksia tästä. On ilmeisesti aika haasteellinen. Suunnittelen laittavani nämä nyt esikasvatukseen kuistille. Saa nähdä tuleeko mitään, mutta on sen verran kaunis kukka, että kokeilu on vaivan väärti jos saan yhdenkin kukan onnistumaan. =)

 

Juurakko laitetaan multaan kuvan osoittamalla tavalla eli nuo härpäkkeet alaspäin. Ostin valkoisia ja pinkkejä.

 

Sitten vielä muutama daalia. Nämäkin ovat ensimmäistä kertaa kokeilussa. Taidan esikasvattaa näitäkin hieman kuistilla, jotta kukinta aikaistuisi. Kaksi lajiketta kasvaa metrin korkuisiksi ja yhden pitäisi pysyä matalampana noin puolessa metrissä. Lopullinen sijoituspaikka on kyllä kukkapenkki, mutta taidan hieman esikasvatella kuitenkin.

Uusia pelargoneja

Puutarhamessuilta tärkeimpinä hankintalistallani oli pelargonit. Tässä ovat kuvassa nimilappujen kera uudet pienet kaunokaiset.

Kaikki hankkimani pelargonit ovat hempeitä, valkoisen ja vaaleanpunaisen sävyissä.

Vanhat puhtaanvalkoiset yksinkertaiset pelargonini ovat alkaneet jo kukkia. Uusia nuppujakin on hurjasti tulossa.

Toivottavasti uudet tulokkaat talvehtivat kuistilla yhtä hienosti kuin nämä vanhemmat valkoiset.

Atsaleani on hyvissä voimissaan edelleen. Hienosti puskee uutta heleänvihreää lehteä. Toinen puoli on hieman kaljumpi, kun tämä pudotti jossain vaiheessa paljon lehtiä. Nyt ei ole enää varistanut ja tuntuu voivan kerrassaan hyvin.

Kakkua kahdenlaista

 

Kahdenlaista kakkua tuli leivottua tällä viikolla. Kiirettä siis piti mutta kivaa se on! =)

 

Työkalukakku meni rautakauppaan. Kakun täytteenä oli kirpsakkaa sitruunakiisseliä ja pehmeää vaniljaista kermaa.

 

Tämä kakku meni ryhmälle naisia, jossa tuetaan ja opastetaan toimintaa johon nämä vehkeet on luonnostaan tarkoitettu. =)

 

Kakussa oli täytteenä vadelmasosetta, daimrakeita sekä maitosuklaakermaa.

 

Kattokruunu saapui kotiin

Tämä kattokruunu on mummoni vanha ja luultavasti joskus 60-luvulla lahjaksi saatu. Kukaan sukulaisista ei tunnu tarkemmin muistavan lampun tarinaa, mutta tämä on epäilys. Täältä Uudesta Tuvasta se kuitenkin muutti pois mummoni mukana 80-luvun puolivälissä. Nyt kun mummo on siirtynyt ajasta ikuisuuteen, lamppu päätyi minulle. Se pääsi siis takaisin alkuperäiseen kotiinsa. Mummon aikana sen sijoituspaikka tässä talossa oli olohuoneessa, mutta nyt se päätyi keittiöön ruokapöydän ylle. Siinä se loistaa hämärässä illassa, kuiskutellen hiljaa talomme tarinoita.