Uutta istutusaluetta kaivamassa

 

Vapaapäivän iloja on kun saa puuhastella pihalla. Vihdoin lapio upposi maahan sen verran tontin aurinkoisemmalla puolella, että pääsi kaivelemaan uutta istutusaluetta. Tämä kevään eteneminen on tietysti myös sen merkki että työpaikalla alkaa tunnelma tiivistyä eikä tällaisiin ihaniin viikkovapaisiin ole enää mahdollisuuksia. Pian painetaan ylitöitä niin että korvissa soi ja sitten ihmettelen missä välissä sitä ehtii puuhastella omalla pihalla.

 

Mutta turha sitä on etukäteen murehtia. Kun on hyvin suunniteltu niin sehän jo puoliksi tehtykin, eikö vain? Tässä syntyi nyt yksi pitkään suunniteltu penkki joka kuvassa näkyy vasemmalla puolella. Penkissä kasvaa luumupuu, joka on Siivosen keltaluumu. Tähän ympärille on tarkoitus istutella pensasmustikoita.

 

Oikealle puolelle on tarkoitus tehdä koristeistutus, joka kaartuu takana pilkottavan kompostialueen eteen. Näin kun kasvit sitten kasvavat ne peittävät kompostinäkymän. Tälle puolelle on suunnitelmissa siirtää muutamia pensaita muualta puutarhastani ja ehkä ostaa joku havu, mutta muuten suunnitelma on vielä hieman auki.

 



 

Tässä vielä näkymä toisesta suunnasta. Ihan koko penkkejä en vielä saanut auki kaivettua, mutta kun reunat on tehty niin on helpompi hahmottaa tuleva muoto ja suunnitella tarvittavien kasvien määrät ja paikat. Kuvassa ryöppyävän voimakkaasti kasvava tuoksuvatukka on yksi projekti, jonka kimppuun pitäisi hyökätä viipymättä. Tarkoitus on jättää sitä kasvamaan, mutta kaventaa sen elintilaa radikaalisti. Eli ei muuta kuin sakset vain laulamaan.

 



 

Töissä olen kasvatellut joulun 2012 amarylliksiäni ja nyt on todella komea yksilö avannut kukkansa. Kuva ei ihan tee oikeutta, sillä väri on sellainen hot pink, vaikka aika joulunpunaiselta näyttää tässä kuvassa. On niin mukava tulla töihin kun viehkeä kaunotar on täällä vastassa.

 



Kuistin valossa

Kotipuutarhuri odottaa jo malttamattomana kevättä ja pihahommia. Vielä ei kuitenkaan paljon pääse tekemään kun lapio ei maahan uppoa. Monet ovat tietysti jo aloittaneet kylvöpuuhat sisällä. Itse en ole vielä mitään kylvänyt, mutta jos sitä viikonloppuna pääsisi sitäkin hommaa edistämään. Kovasti olen jo vanhoja siemenvarastoja käynyt läpi. 

Ihanaa kun aurinko alkaa vähitellen hivellä vähäisen valon kiduttamia kasveja.

Kuistilla talvehtineet muratit ovat viihtyneet erinomaisesti ja muutamia pistokkaita olen ottanut niistä. Yhteen purkkiin olen laittanut kolme pistokasta.

  

Ensimmäistä talveaan kuistilla viettäneet vaaleanpunaiset pelargonit ovat myös aloittaneet kasvunsa. Leikkasin ne reilusti alas ja istutin hieman isompiin ruukkuihin. Nyt ne työntävät uutta lehteä esiin. Isossa saviruukussa oleva jalohortensiakin on herännyt ja juuresta työntyvät uudet lehdet hitaasti mutta varmasti. Hengissä siis on, vaikka oksat taitavatkin olla kuivuneet.

Pelargoneista leikatut pistokkaat ovat ilmeisesti juurtuneet ihan hyvin, koska uusia lehtiä on ilmestynyt. Kasvi ei voi kasvattaa uusia lehtiä jos sillä ei ole juuria, joten hyvältä näyttää näiden tulevaisuus.

Viime vuonna äitienpäiväksi saamani runkoruusu on talvehtinut myös erinomaisesti kuistin viileydessä. Uudet vihreät lehdet ovat tulleet esiin. Ihan ei taida nuppuja ehtiä äitienpäiväksi tehdä, mutta tästä on varmasti iloa tulevana kesänä ruukkupuutarhassani.

Amaryllisten ja blogin herättelyä

Vihdoin keväisen auringonpilkahdusten saattelemana alkaa tämäkin puutarhuri heräillä talviunilta. Pikku hiljaa alkavat ajatukset kääntyä tulevaan puutarhakesään ja paljon onkin jo suunnitelmissa. 

Nyt kuitenkin hieman amarylliksen sipuleista, jotka herättelin tänään talvilevolta. En yritä kukittaa amarylliksiäni jouluksi. Mun mielestä on luonnollisempaa alkaa kukittamaan kun valoa on keväällä paljon. Näin saa kivan kevätkukinnan kotiin tai oikeastaan nyt työpaikalle, koska sinne olen nyt sipulit vienyt. Toivotaan että tulevat kukat piristävät kiireisiä kevään työpäiviä.

Sipulit ovat saaneet nyt levätä kolmisen kuukautta pimeässä ihan huoneen lämmössä. Yksi sipuleista on alkanut työntää nuppua, joten ainakin se on valmis nyt kukintaan. Muissa sipuleissa ei näy vielä mitään elon merkkejä, mutta ehkä nekin sieltä heräilevät.

Kuorin sipuleiden ympäriltä enimmät mullat ja laitoin ne vadille jossa oli vettä. Siinä ne saivat usean tunnin ajan köllötellä ja hörppiä.  

Sitten vain uusiin ruukkuihin uuden mullan kera ja valoisalle paikalle odottelemaan. Toivotaan että jotain alkaa pian tapahtua! Sipulit ovat joululta 2013, joten en yhtään muista mitä värejä kukissa pitäisi olla. Jännityksellä jään odottamaan. 

Lumisuojaa hortensioille

Kesällä hankkimani uudet hortensiat ovat ensimmäisen talvensa aikana kovilla. Monet ovat  sen verran arkoja että talvehtimisen onnistuminen jännittää. Kokeilen josko lumella suojaamisesta olisi niille apua. Viime viikonlopun mahtava lumisade antoi mahdollisuuden kokeillä tätä keinoa jo nyt.

Suojasin myös ensimmäistä talveaan pihassani viettävän revontuliatsalean. Tässä Atsalea ennen lumikuorrutusta.

Kasasin sen ympärille lunta niin että puolet kasvista peittyi. Vieressä on pieni hortensia Dart's Little Dot, joka peittyi samalla kokonaan.

Saman käsittelyn saivat kaikki hortensiat. Kauniit kuivuneet kukkavarret vain jäivät töröttämään lumesta.

Sieltä ne nyt ovat piipat pystyssä. Nyt tosin tämän viikon lämpimien kelien johdosta lähes kaikki lumi on sulanut! Pitää kasata uudet kerrokset heti kun uutta lunta saadaan. Nyt pitää vain toivoa ettei sitä ennen tule mitään megapakkasia.

Pientä juhlaa viikonloppuna

 

 Välillä on mukava rentoutua ystävien seurassa.

 

 

 Herkutella ja nauttia.

 

 

Kukat kuistilta pääsivät sisälle parhaille paikoille.

 

 

Sulostuttamaan ja tuomaan juhlan tuntua pitkään viikonloppuun.

 

 

 Pienet koristeet luonnosta ja kukkien loisto.

Muuta juhlakoristelua ei juuri tarvita.

 

Toisena adventtina

 

Toinen kynttilä sytytettiin sunnuntaina.

 

 

Suloinen jouluruusu pääsi rinnalle.



 







 

Ruokapöydässä ihana sunnuntaipäivällinen.

 



 

Taas on joulu muutaman askeleen lähempänä.

 



Itsenäisyyspäivänä

Itsenäisyytemme päivänä saimme talven ihmemaan.

Puhdas valkoinen lumi koristeli maiseman ympärillämme.

Sytytin lyhdyt ulkona.

Sytytin sisällä kynttilät itsenäisyydelle.

Hopealautanen ja kynttiläjalat ovat kuuluneet isoisälleni joka on kotitalomme aikanaan rakentanut. Kaiverruksen mukaan hän sai nämä täyttäessään 50 vuotta.

Pala historiaani on näissä esineissä ja rintamamiestalomme seinissä.

Hyvää itsenäisyyspäivä Suomi.