Haravointia ja uuden suunnittelua

 

Viikonloppuna oli vähän työmaata.

 

 

Ei muuta kuin harava heilumaan.

 

 

Tunnin päästä näyttikin tältä!

 

 

Kadunvarsipenkki on monella tapaa muutosten alla. Useita kasveja on tarkoitus hävittää ja uutta saada tilalle. Tässä kuvassa vasempi puu on terijoensalava. Ihan kaunis puu mutta jos vielä hurjasti kasvaa niin vie kaiken valon puutarhasta. Tämä on siis menossa jossain kohtaa hävitykseen. Samoin puun juurella kasvava ryteikkö joka on virpiangervoa. Jo nyt olen istuttanut virpiangervoon kiinni muutaman hortensian sekä yhden atsalean. Ja kun ne hieman kasvavat niin sitä mukaan virpiangervoa hävitän. Näin ei lähde kaikki näkösuoja yhdellä kertaa.

 

Tässä kahden pihlajan välissä on ihan avonainen näkymä kadulle. Tässä kasvaa nyt hortensioita, alppiruusuja ja muutamia havuja, joiden toivon jossain vaiheessa peittävän näkymän.

 

 

Tästä portinpielestä on tarkoitus myös hävittää virpiangervo sekä sen vieressä kasvava puistosyreeni, joka on hyvin huonossa kunnossa. Muutama hortensia tässä virpiangervon edessä jo kasvaakin, mutta muuten on vielä hieman mysteeri mitä tilalle tulisi. Pidän paljon myös pensasruusuista, joten voi olla että tästä tulee jossain vaiheessa pensasruusujen nurkka.

 



Satoa saa vielä

 

Keltaisia porkkanoita löytyi vielä viikonloppuna kasvimaalaatikoista.

 



 

Muutama tavallinen oranssikin oli joukossa.

 



 

Persiljastakin saa vielä kerättävää.

 



 

Lehtikaalia on runsaasti ja sitä ei pieni pakkanenkaan haittaa.

 



 

Porkkanat vaan pesulle.

 



 

Leikkasin tikuiksi ja laitoin sekaan timjamia, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria.

 



 

Paahdetaan uunissa kunnes pehmenevät. Lisäsin loppuvaiheessa päälle seitifileitä. Taas on muutamaksi työpäiväksi apetta minulle!

 



Syntymäpäiväjuhlat

 

Muutamia tunnelmakuvia parin viikon takaisista lastenjuhlista. Juhlaväki koostui 10-15 vuotiaista tytöistä. Ohjelmassa oli ruokaa, saunomista ja yhteistä sekoilua myöhään yöhön asti, sillä kaikki vieraat jäivät myös yöksi kylään.

 



 

Vieraat vastaanotti herra kurpitsa.

 

 

Limuja ja pillimehuja oli juhlaväelle jääkaapin täydeltä ja pöytä koreana.

 



 

Alkuruuaksi maisteltiin sushia ja pääruuaksi syötiin nakkeja kera ranskalaisten perunoiden.

 



 

Kakkua oli tietysti jälkiruuaksi. Kakussa maistui banaani sekä maitosuklaakerma daimrakeilla höystettynä. Kakun tyyppi on animehahmo joka on ilmeisesti mies vaikka muistuttaa minusta erehdyttävästi naista.. nämä on näitä nykynuorten idoleita! =)



 



Uusi amaryllis

 

Ensimmäinen uusi amaryllis on löytänyt tiensä kotiini. Tämä tuli hankittua heräteostoksena Lidlistä. Väri pitäisi olla vaaleanpunainen.

Iloinen yllätys tuoksuvatukassa!

Tänään kun pyöräilin töistä kotiin katsahdin ränsistynyttä tuoksuvatukkaani ja näin jotain kummallista. Ihmeellisiä möhkylöitä roikkui tuoksuvatukan oksilta. Tein äkkijarrutuksen ja hämmästykseni oli suuri kun näin mitä siellä roikkui. Kaksi koristekurpitsaahan siellä killui iloisesti oksilla ja yksi löytyi vielä maastakin! Voi tätä onnenpäivää! Kesällä koristekurpitsaa kasvoi tuoksuvatukan juurella pihan puolella, mutta en ollut huomannut kuinka korkealle tuoksuvatukkaan kurpitsa oli kiivennyt! Kaksi kurpitsoista oli ihan priimakunnossa edelleen ja yksi oli hieman pehmennyt pinnastaan, mutta pelastin senkin nyt sisälle.

Yllätyskurpitsat pääsivät kuistin ikkunalaudalle aiemmin kerättyjen joukkoon.

Takana terassin katolla pilkottaa kynttilälyhdyksi päätynyt jättikurpitsa. 

Kurpitsat lyhdyiksi

Kurpitsasadostani kaksi yksilöä päätyivät lyhdyiksi. Pääasiassa lyhdyiksi niitä kasvattelinkin,koska kurpitsa ei makunsa puolesta lukeudu ihan suurimpiin suosikkeihini. 

Jättimäisestä kurpitsasta tein lyhdyn terassin katolle, jotta se näkyy mukavasti keittiön ikkunasta.

Pienempi kurpitsoista päätyi kukkapenkkiin kasvot kotikadullemme. Siinä se saa luoda iloa ja tunnelmaa hämärässä kulkeville.

Toivottavasti kukaan ei käy kurpitsaa särkemässä. Aikoinani kun asuin kerrostalossa tein muutamana vuonna kerrostalon pihalle kurpitsalyhdyn. Se oli vielä hyvin avoimella paikalla monien ohikulkijoiden nähtävillä. Se sai kuitenkin aina olla rauhassa ilman mitään ilkivaltaa! 

Amaryllikset nukkumaan

Olen useina vuosian kukittanut amarylliksiäni uudestaan, mutta en ole koskaan tähdännyt uutta kukintaa Jouluun. Ostan Jouluksi mielelläni uudet kukat ja nautin niiden kukinnasta silloin ja vanhojen yksilöiden kukinnasta myöhemmin talvella. Amarylliksen luonnolliseen kasvurytmiin sopii paremmin että kukinta on vasta kevättalvella.



Kukinnan jälkeen amaryllikseni ovat kasvattaneet hyvät lehdet ja kesällä olen lannoittanut niitä kastelulannoitteella aina kun olen muistanut. Ulos nämä eivät ole päässeet vaan koko kesä ovat viettäneet omissa ruukuissaan ikkunalla. Noin kuukausi sitten lopetin kastelun kokonaan.Vähitellen lehdet alkoivat kellastua ja nestejännitys katosi.

Pakkasin kaikki nyt pahvilaatikkoon nukkumaan. Nämä saavat nyt levätä joitakin kuukausia pimeässä laatikossa ihan huoneenlämmössä. Luultavimmin ensi vuoden puolella alan sipuleita herättelemään. Toiveissa on upeaa kukintaa koko kevättalven ajan.