Uutta istutusaluetta kaivamassa

 

Vapaapäivän iloja on kun saa puuhastella pihalla. Vihdoin lapio upposi maahan sen verran tontin aurinkoisemmalla puolella, että pääsi kaivelemaan uutta istutusaluetta. Tämä kevään eteneminen on tietysti myös sen merkki että työpaikalla alkaa tunnelma tiivistyä eikä tällaisiin ihaniin viikkovapaisiin ole enää mahdollisuuksia. Pian painetaan ylitöitä niin että korvissa soi ja sitten ihmettelen missä välissä sitä ehtii puuhastella omalla pihalla.

 

Mutta turha sitä on etukäteen murehtia. Kun on hyvin suunniteltu niin sehän jo puoliksi tehtykin, eikö vain? Tässä syntyi nyt yksi pitkään suunniteltu penkki joka kuvassa näkyy vasemmalla puolella. Penkissä kasvaa luumupuu, joka on Siivosen keltaluumu. Tähän ympärille on tarkoitus istutella pensasmustikoita.

 

Oikealle puolelle on tarkoitus tehdä koristeistutus, joka kaartuu takana pilkottavan kompostialueen eteen. Näin kun kasvit sitten kasvavat ne peittävät kompostinäkymän. Tälle puolelle on suunnitelmissa siirtää muutamia pensaita muualta puutarhastani ja ehkä ostaa joku havu, mutta muuten suunnitelma on vielä hieman auki.

 



 

Tässä vielä näkymä toisesta suunnasta. Ihan koko penkkejä en vielä saanut auki kaivettua, mutta kun reunat on tehty niin on helpompi hahmottaa tuleva muoto ja suunnitella tarvittavien kasvien määrät ja paikat. Kuvassa ryöppyävän voimakkaasti kasvava tuoksuvatukka on yksi projekti, jonka kimppuun pitäisi hyökätä viipymättä. Tarkoitus on jättää sitä kasvamaan, mutta kaventaa sen elintilaa radikaalisti. Eli ei muuta kuin sakset vain laulamaan.

 



 

Töissä olen kasvatellut joulun 2012 amarylliksiäni ja nyt on todella komea yksilö avannut kukkansa. Kuva ei ihan tee oikeutta, sillä väri on sellainen hot pink, vaikka aika joulunpunaiselta näyttää tässä kuvassa. On niin mukava tulla töihin kun viehkeä kaunotar on täällä vastassa.

 



Kuistin valossa

Kotipuutarhuri odottaa jo malttamattomana kevättä ja pihahommia. Vielä ei kuitenkaan paljon pääse tekemään kun lapio ei maahan uppoa. Monet ovat tietysti jo aloittaneet kylvöpuuhat sisällä. Itse en ole vielä mitään kylvänyt, mutta jos sitä viikonloppuna pääsisi sitäkin hommaa edistämään. Kovasti olen jo vanhoja siemenvarastoja käynyt läpi. 

Ihanaa kun aurinko alkaa vähitellen hivellä vähäisen valon kiduttamia kasveja.

Kuistilla talvehtineet muratit ovat viihtyneet erinomaisesti ja muutamia pistokkaita olen ottanut niistä. Yhteen purkkiin olen laittanut kolme pistokasta.

  

Ensimmäistä talveaan kuistilla viettäneet vaaleanpunaiset pelargonit ovat myös aloittaneet kasvunsa. Leikkasin ne reilusti alas ja istutin hieman isompiin ruukkuihin. Nyt ne työntävät uutta lehteä esiin. Isossa saviruukussa oleva jalohortensiakin on herännyt ja juuresta työntyvät uudet lehdet hitaasti mutta varmasti. Hengissä siis on, vaikka oksat taitavatkin olla kuivuneet.

Pelargoneista leikatut pistokkaat ovat ilmeisesti juurtuneet ihan hyvin, koska uusia lehtiä on ilmestynyt. Kasvi ei voi kasvattaa uusia lehtiä jos sillä ei ole juuria, joten hyvältä näyttää näiden tulevaisuus.

Viime vuonna äitienpäiväksi saamani runkoruusu on talvehtinut myös erinomaisesti kuistin viileydessä. Uudet vihreät lehdet ovat tulleet esiin. Ihan ei taida nuppuja ehtiä äitienpäiväksi tehdä, mutta tästä on varmasti iloa tulevana kesänä ruukkupuutarhassani.